Otsikon kuvaus Wellingtonista on alunperin lainaus Lonely Planetilta. Ja tosiaan, Wellington on täynnä kaikkea "coolia", pienpanimoita, vintage-kauppoja, katutaidetta, hipsteritunnelmaa ja niin edelleen, Berliiniin ja Brooklynin hengessä ehkäpä. Kahviloita ja ravintoloita löytyy paljon, erityisesti Cuba Streetiltä ja sen läheisyydestä. Monesti Wellingtonia kuvataan eurooppalaiseksi, mikä on täällä päin "uutta maailmaa" kohteliaisuus ja tarkoittaa mulle ensisijaisesti viihtyisyyyttä. Wellington on monen, myös mun mielestä Aucklandia mukavampi paikka. Waterfront eli meren edusta (suomennos?) oli myös eläväinen ja hauska täynnä pop up -kauppoja, mielenkiintoista arkkitehtuuria ja Uuden-Seelannin kansallismuseo Te Papakin löytyy samalta suunnalta. Museo oli ilmainen ja aika kiva kokemus muutenkin, hyvä tapa käyttää yksi iltapäivä. Sisältä löytyi mm. maanjäristysimulaattori, eli heiluva talo, jonka sisällä voi saada vähän tuntumaa siihen miltä maanjäristyksen aikana tuntuu. Kuolleen jättimustekalan lähelle en uskaltanut mennä...
Taisin viettää Wellingtonissa noin viisi yötä, en nyt ihan muista tarkkaan. Yövyin ensimmäiset yöt Nomad-hostellissa, missä sai aamulla ilmaiseksi lettuja ja illalla pienen aterian. Ihan jees, mutta viihdyn paremmin pikkuhostelleissa näiden persoonattomien ketjupaikkojen sijaan. Viimeisen illan olin rupuisessa ja erittäin meluisassa Wellington Backpackerissa, missä sain nukuttua huikeat kaksi tuntia. Nomadsissa tutustuin pariin amerikkalaiseen pojuun, joiden kanssa käytiin parissa baarissa torstai-iltana. Etkoilla Waterfrontilla bongasin superkirkkaan tähdenlennon, mutta en ehtinyt toivoa mitään. Aika harvassa pääkaupungissa varmaan näkee tähdenlentoja kaiken valosaasteen takia? Illan kohokohtana oli (ei ehkä kovin salainen) salakapakka, mihin pääsi joltai sivukujalta painamalla ovessa olevaa nappia. Oven takaa löytyi kiva pieni tikibaari, jossa vetäistiin yhdet drinkit naamaan.
 |
| Waterfront |
 |
| Salakapakka |
Seuraavana päivänä käytiin amerikkalaisten kanssa vielä pikku road tripillä. Mukaan liittyi myös kolmas jenkki, joka ei ollut ihan yhtä mukava kuin mun hostellikaverit (ignooras mut aikalailla) mutta maisemat reitillä olivat tosi jees. Käytiin lounaalla Chocolate Fish -nimisessä ravintolassa, joka oli ennen sijainnut vilkkaan tien molemmin puolin. Ravintola joutui kuitenkin muuttamaan, koska tien ylittäneistä tarjoilijoista tuli liikaa valituksia, joten me ei päästy käymään ihan alkuperäisessä paikassa. Jätettiin auto vielä noin 15 minuutin ajelun jälkeen parkkiin, ja käveltiin lyhyt matka Red Rocks -nimisille, no, punaruskeille kiville. Oon niin kateellinen kaikille, jotka liikkuu ympäriinsä autolla. Esimerkiksi tohon paikkaan ei olisi päässyt millään bussilla. Yritän myöhemmin löytää jonkun seurueen, jolla on käytössä auto ja lyöttäytyä yhteen tutkimaan Eteläsaarta. :D
 |
| Chocolate Fish |
 |
| Oon oikeasti vähän ruskettunut mutta onnistunut näyttämään kuvissa aina ihan superkalpealta sniif |
Myös Mount Victoria tuli kiivettyä, samanniminen kukkulahan löytyy myös Aucklandista. Päältä oli taas kerran hyvät näkymät, kävelymatkakaan huipulle ei ollut paha. Monesko kukkula tää jo on, jolle oon kertonut kiivenneeni?
Mulla oli tarkoitus pysyä Wellingtonissa ja käyttää sitä tukikohtana töiden etsimiseen. Parin ensimmäisen päivän jälkeen kuintekin päätin, että haluan vielä nauttia kesäsäistä ja kierrellä vähän ympäriinsä. Pankkitilikään ei vielä näytä ihan nollaa, niin tässä voisi vielä hyvin reissata jonkin aikaa. Mullahan oli myös tarkoituksena tehdä ns. oikeita töitä, mutta nyt olen kallistumassa sen puoleen että pellolle vaan. Mun tekee mieli olla ulkona ja tehdä simppeliä aivotonta hommaa, ja olenkin katsellut työhostelleja Eteläsaaren pohjoispäästä. Päädyn varmaan muutamaksi viikoksi poimimaan rypäleitä tai jotain vastaava, mikä sopii oikein hyvin, koska hedelmänpoiminta on erittäin hyvä keino tutustua uusiin ihmisiin vaikka rahaa ei paljoa tilille virtaisikaan (ai niin pitäisi avata pankkitili) ja työ on fyysisesti aika raskasta. Sitten talvikaudeksi voisi katsella töitä hiihtokeskuksissa, haut alkaa tämän kuun lopussa. Tällaisia suunnitelmia tällä erää, katsotaan mihin päädyn. Terveisiä vaan Arthur's Passista keskeltä ei mitään, tulin tänne vaeltamaan mutta sataa kaatamalla. Blogiin tulossa siis päivitystä vielä huomenna. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti