20.5.2015

Kuningattaren kunta

Miksi aina tarvitsee huonon sään, että saa itsensä avaamaan läppärin? Nyt ei sada tai mitään, mutta tuulee niin että pää meinaa lentää irti, joten en pode hirveän huonoa omatuntoa siitä etten ole ulkona tuijottamassa auringonlaskua. Olen nyt siis Wanakassa, mutta palaan taas loogisesti viime viikkoon ja Queenstowniin, missä vietin neljä päivää.





Blenheimista lähtö sujui suhteellisen kivuttomasti, koska mulle tuli kiire ja vaan juoksin ympäriinsä hyvästelemässä ihmisiä tajuamatta sen enempää että olin oikeasti lähdössä. Yksi herrasmies vielä saattoi mut bussipysäkille ja auttoi kantamaan laukkuja, mikä on tälle soolomatkaajalle harvinaista luksusta. Mun matkatavaroina on tällä hetkellä varmaan 20 kilon painoinen rinkka, pikkureppu ja ruokapussi, jonka yritän pitää mahdollisimman kevyenä. Sekä Blenheim-Christchurch että Christchurch-Queenstown välien bussimatkat menivät oikein mukavasti (välissä yövyin Christchurchissa, jonka keskusta oli iltakävelyn aikaan vielä kuolleempi kuin päivällä maaliskuisella vierailulla). Maisemat noille reiteillä on aika huikeat, ensin merenrantaa ja satoja hylkeitä, sitten kirkkaansinisiä järviä ja lumihuippuisia vuoria. En oikein pysty lukemaan bussissa mitään ja mobiilidatakin oli lopussa, joten ainoina ajantappokeinoina oli eväiden syöminen, maisemien ihailu ja musiikki – Into the Wild – soundtracki on edelleen parasta bussimusaa, vaikka olen melkein kuluttanut kyseisen Spotify-soittolistan puhki.





Queenstownissa on kolme pääaktiviteettia: extreme-lajit kuten laskuvarjohyppy ja benji, laskettelu ja lumilautailu sekä juhliminen. Koko paikka on itseasiassa aika turistirysä, mutta eläväinen, suht viihtyisä ja sijaitsee erittäin upealla paikalla. Kyseessä taitaa olla THE paikka kaikille tämän maan reppureissaajille. Mulla ei budjetti venynyt tällä vierailulla mihinkään adrenaliinitasoja kohottaviin aktiviteetteihin, mutta pariin kertaan kävin kyllä baarikierroksella huonekavereiden ja Suomi-tutun kanssa. Sää oli melkein koko ajan huono eli sateinen ja kylmä, mikä esti mun suuremmat vaellussuunnitelmat. Yhtenä päivänä kuitenkin kiipesin tihkusadetta uhmaten Bob's Peakille. Ylhäältä oli erittäin harmaat, mutta silti vaikuttavat näkymät. Vähän tuntui kyllä tyhmältä taas seikkailla jossain sateisessa metsässä, no mutta kannatti kyllä. Ylös olisi päässyt gondolallakin, mutta en halunnut maksaa siitä kävelymatkan ollessa vain noin tunnin pituinen. Tuokin nousu kyllä hapotti, tuntui Blenheimin kakkupalat jaloissa.



Ei vierailua Queenstownissa ilman Fergburgeria – mä otin intialaisilla mausteilla ja mangolla maustetun kanaburgerin. <3<3 Paikka vissiin aloitti ihan normaalina hampurilaisravintolana, mutta on nykyään jonkinlaisen turistinähtävyyden asemassa ja omaa annosta joutuu hetken jonottamaan. Hamppari oli suunnilleen mun pääni kokoinen, joten pikku odottelu (15 minuuttia) ei haitannut. Kävin myös aika monesti (hmm joka päivä?) naapurin Fergbakerissa, joka taitaa olla paras leipomo mihin olen tähän mennessä Uudessa-Seelannissa törmännyt. Hinnat ja maut oli molemmat kohdallaan, jäi vähän ikävä bageleita. Täällä ei aina oikein osata näitä leipomis- ja ruokajuttuja muutenkaan. Kaikenmaailman ravintoloita, kahviloita ja baareja Queenstownista löytyy kyllä erittäin vaikuttava määrä pieneksi kaupungiksi.





Toiseksi viimeisenä päivänä onneksi kirkastui, ja Lake Wakatipu sekä vuoret näytti erittäin hyvältä. On muuten hyvä aika vierailla täällä päin Eteläsaarta, hinnat on tavallista alempana ja ihmismäärä tavallista pienempi, koska ollaan kesä- ja hihtokauden välissä. Ruska näyttää myös erittäin hyvältä, vaikka onkin ollut paremmassa loistossaan luultavasti kaksi-kolme viikkoa sitten.



Mulla on ollut vähän ikävä Blenheimiin. Sitä, että J laulaa mihin tahansa stereoista kuuluvaan lauluun päälle Finniiiiiiish persooooon, sheeeee iiiiis froooom FIIINLAAAAND, sitä että joku halaa vastaan kävellessään keittiössä, mun sänkyä, juuston- ja jäätelönsyöntihetkiä, viikonloppuja kun kaikilla on vapaa-aikaa ja autoreissuja Pak n' Save -ruokakauppaan, missä kuuluu juosta ilmaiselle jukeboksille valitsemaan ostosmusiikkia. Kaikkia pikkujuttuja ja tuttuja ihmisiä, oon nyt jotenkin ollut vähän epäsosiaalisella tuulella ja viihtynyt viime viikon ajan aika hyvin itsekseni. Parin päivän päästä vihdoinkin roadtrippaileman, kunhan noi kaverit ensin päättäisi mihin ne on matkalla ja milloin. Sitten varmaan palataan sekä Queenstowniin että Wanakaan mikä on muuten mun lempipaikka tässä maassa tähän menessä.

Jotenkin luulin, että mulla oli iso pino kuvia Queenstownista, mutta ei niitä hirveästi ollutkaan? Kaikkia vielä melkein Queenstown Gardensin alueelta, missä tosin vietin aika paljon aikaa. Vuoria ja vettä, jee. :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti