Coromandel

Viimeisenä kohteena ennen Aucklandiin paluuta ja maasta poistumista mulla oli Coromandel. Tarkemmin sanottuna nukuin yöni Whitiangassa, ja tein kolmipäiväisen reissun aikana vierailun alueen ehkä kuuluisimmalle kohteelle Cathedral Covelle. Oli niin nättiä! Ja ruuhkaisaa, missäpä tunnetussa kohteessa ei olisi... Olisin voinut käväistä myös lähettyvillä sijaitsevalla Hot Water Beachilla, missä voi kaivaa oman kuuman lähteen hiekkaan, mutta jätin väliin. Siellä olisi pitänyt vierailla suht aikaisin aamulla laskuveden aikoihin, ja bussi oli kallis.

Tässäpä pari kuvaa, lähinnä Catherdral Coven luolasta, ympäröivästä rannasta ja jostain kivannäköisestä kivenmurikasta.

Mut sisältävistä kuvista kiitokset jollekin saksalaiselle, jonka kanssa vietin koko päivän mutta jonka nimeä en ikinä kysynyt. Haha, matkaelämä. Törmäsin myös hostellini pihalla yhteen brittiin, jonka tapasin sattumalta pariin kertaan Wellingtonissa ja kerran Blenheimissa jo puolisen vuotta sitten. Oli vähän kiusallista, kun aina jäädään juttelemaan, mutta ei olla mainittu nimiämme ikinä. Tämä britti oli tällä kertaa matkustamassa äitinsä kanssa, ja kun hän yritti esitellä meidät toisillemme ei siitä oikein tullut mitään.  "Tässä on mun äitini ja tässä on...ööö...Mikä sun nimi on?" Sen nimi ei vieläkään ihan valjennut mulle, mutta se jätti mulle respaan sähköpostiosoitteensa ja lappusen, jonka allekirjoituksesta sain ehkä vihdoinkin selville nimenkin. Välillä on vaan niin myöhäistä kysyä, ettei enää kehtaa.

Mulla on tässä viimeinen yö hostellissa meneillään Aucklandissa, huomenna siirryn nukkumaan lentokentälle. Tässä kaupungissa mua ei kiinnosta tällä kertaa oikein mikään, kaikki tekeminen melkein vaatisi rahaa. Ja sitä mulla ei ole viimeisten laskelmien jälkeen hirveästi per yö, jos aion vielä noin kolme kuukautta reissussa olla. Vähän kauhistuttaa, mutta otan tämän kengännauhabudjetin haasteena! Tänään jo jätin tositosi kivat korvikset kauppaan ja olen opettelemassa pois joka-aamuisesta kahvista. Sillä säästää jo pari euroa, kun ei tarvitse aina lähteä kahvilaan. Kyllä tää tästä.

En oikein tiedä mitkä fiilikset mulla on lähdöstä. Tasan vuosi täällä kului, ja noihin 365:een päivään mahtuu hirveästi kaikkea. Osaan käsitellä kaikkea ehkä saadessani vähän lisää etäisyyttä, nyt vaan olen innoissani kun pääsen uuteen maahan ja takaisin Kaakkois-Aasiaan. Alkaa kyllästyttämään kaurapuuro ja pavut tomaattikastikkeella, ja mieli tehdä paistettua riisiä, nuudeleita, erilaisia makuja ja chiliä. Nasi Goreng täältä tullaan. Mulla on vielä viimeinen rinkan siivous tekemättä (vieläkin liikaa painoa...) ja selvittämättä, mitä teen paikallisella pankkitilillä olevien rahojeni kanssa. Pankkiin en pääse, koska tänään on sunnuntai ja huomenna on paikallinen vapaapäivä Waitangi Day. Kiitos Haka Lodgelle ilmaisesta nopeasta nettiyhteydestä, jolla sain ennätykselliset kaksi postausta ulos kahden tunnin aikana. XD Inspiraatio tulee, inspiratio menee.