Aucklandin kukkulat ja kiertelyt

Täällä ollaan taas, blogissa siis! Viime hostellissa ei saanut ilmaista nettiä muuta kuin yhteen laitteeseen, valitsin tietysti puhelimeni (hei Instagram ja WhatsApp,) mutta nyt olen saapunut ennen puolta kymmentä aamulla kirjastoon. Kauhean reipasta.

Mount Eden

Olen jo oikeastaan siis Taupossa, mutta tässä vielä pari kuvaa Aucklandista ja yleistä fiilistelyä. Tekstin kirjoitin koneella muistaakseni heti Aucklandissa vietetyn viikon jälkeen, siksi aikamuodot saattavat olla vähän hassusti lopputekstissä, mutta en nyt millään jaksa alkaa ottamaan uusiksi.
***
Ehdin keskustassa pyörimisen ja sushin ahmimisen lisäksi kiipeämään Mount Edenille, Mount Victorialle ja vaeltelemaan ympäriinsä Waiheke Islandia. Edetään siis aikajärjestyksessä eli aloitetaan Mount Edenistä.

 Mount Eden on vanha nykyisin toimimaton tulivuori, jonka juurelle kävelee Aucklandin pääkadun Queen's Streetin eteläpäästä ehkä noin 15 minuuttia. Päälle kiipeämiseen menee vielä noin 10 minuuttia, mutta kyseessä ei ole mitenkään erityisen raskas koitos. Ylhäältä on hyvät näkymät ympäri Aucklandia. Kuten viime postauksessa mainitsinkin niin jalat oli ekoina päivinä aika muussia, no totta kai sitten kannatti lähteä vielä samoilla koivilla kiipeilemään odottamatta myöhempään ajankohtaan... No mut oli kivaa silti.

Waiheke Island oli mun lempparijuttu Aucklandissa! Lauttamatka kesti keskustasta noin puoli tuntia. Auckland sinälläänkin oli jees, mutta en tullut tänne varsinaisesti kaupunkielämän perässä vaan haahuilemaan luontoon. Waiheke Island meni nimeomaan aika epämääräiseksi haahuiluksi, kun en tietenkään ollut vaivautunut ottamaan selvää parhaista kävelyreiteistä. Muut tuntuivat kulkevan bussilla ja autoilla, ja olin yksi harvoista kävelijöistä ainakin omalla reitilläni. Ainoana sunnan näyttäjänä mulla oli jonkun bussipysäkin kartasta napsaistu kuva puhelimen muistissa, ja hyppelin sitten polulta toiselle pitkin yllättävän isoksi osoittautunutta saarta. Waihekellta löytyy ihanien maisemien mm. ihan normaalia asutusta, yksi isompi kylä ja viinitiloja. Kurkkasin yhtä viinitilan ravintolaa, mutta se näytti niin fiiniltä (eli myös kalliilta) ja minä niin ryönäiseltä, että jätin paikallisen Chardonneyn maistelun toiseen kertaan.

Paluumatka lauttaterminaaliin ei sitten mennytkään ihan putkee... Olin katsonut kartasta jonkun rantareitin, jonka piti viedä perille terminaaliin asti mutta kuinkas sitten kävikään. Olin kiipeillyt ylös ja alas mäkiä jo ties kuinka kauan, kun törmäsin kylttiin jossa sanottiin matkaa olevan vielä 3 kilometria ja polku ei välttämättä olisi edes auki riippuen nousuvedestä. En sitten halunnut lähteä onneani kokeilemaan ja arvailemaan kuun asentoja vaan käännyin jonnekin pusikkoon, josta päädyin tielle ja umpikujaan. Mulla ei ollut mitään hajua missä olin (kartta ei enää kattanut tätä aluetta) ja ketään ei ollut missään, onneksi pienen haahuilin jälkeen auto ajoi ohitse ja sain apua oikeaan suuntaan. Vesikin oli tässä kohtaa loppu ja aurinko paistoi niin että puoli naamaa kärähti (oli rasvaa!), huh oli kiva päästä terminaaliin parin tunnin ylimääräisten seikkailuiden jälkeen. Nojoo seuraavalla kerralla parempi kartta ja reittien googlaus kun lähden mihkään tuntemattomille reiteille. :D

Mun reitti upeasti Paintilla koristeltuna, reitin loppuosan harhailu jossain vasemalla ylänurkassa

Toiseksi viimeisenä päivänä Aucklandissa kävin vielä Devonportissa, jonne myös kuljetaan lautalla. Devonport on sellainen söppänä kylä, missä voi istuskella terassilla, käydä vaikka uimassa ja kiivetä taas yhdelle kukkulalle. Mount Victoria on suunnilleen samaa korkeusluokkaa Edenin kanssa, ehkä kuitenkin jopa kivempi mun mielestä. Näkymät oli laatua 360 astetta ja esimerkiksi laavasaari Rangitoto (alemmassa kuvassa) oli suht lähellä. Löysin myös sieniä.

Tukikohtana mulla toimi Aucklandissa ekojen YMCA-öiden jälkeen Newton Lodge, joka oli ihan jees. Ensimmäisinä päivinä oli vähän ulkopuolinen olo, kun tuntui siltä että kaikki muut tunsivat toisensa. Sitten tutustuikin porukkaan ja aloin viihtymään siinä pikku loukossa. Plussaa ihan kivasta keittiöstä ja hengailualueesta sekä wifistä, miinusta ikkunattomasta dormista ja lievästä ahtaudesta.

Nyt oon tosiaankin päättänyt suunnata pikkuhiljaa kohti etelää. Vertailin vähän eri bussiyhtiöitä, ja valitsin halvimman Naked Busin. 15 matkaa oli alennuksessa n. 160 €ja matkat voi käyttää missä vaan Uudessa Seelannissa 12 kuukauden aikana. Voi olla että matkoja pitää vielä ostaa lisää tai että en edes käytä kaikkia jos päädyn vaikka matkustamaan välillä autokyydissä. Tuntuu kuitenkin mukavan stressittömältä tietää että nyt on valmiiksi maksettuna bussipassi, jolla pääsee pitkälle.

Huonot unet ne vaan jatkuu, minkä takia tosiaan ei ole ihmekään että flunssapöpö tuli kylään. Kunhan vaan lähtisi pois ennen seuraavaa kohdettä Taupoa, missä suunnittelin harravastavan vähän muutakin aktiviteettiä kuin kävelyä. Kuulumisiin Rotoruan ja erään hobittimaisen kohteen merkeissä seuraavan kerran!